Metsätila 10,4 ha, Jämsä, Haapajoenkulma

28.05.2026

Kunta: Jämsä

Kylä: Moiskala

Pinta-ala: 10,4 ha

Pyyntihinta: 45 000 €

Jätä tarjous

Tila ja koko:

182-420-31-4 TURANKORPI
- Pinta-ala 10,4 ha (maapinta-ala 10,1 ha + vesipinta-ala 0,3 ha)
- Puusto 1 102 m3
- Keskipuusto 106 m3/ha

Tasapainoinen kasvatusmetsätila ja yksi oma lampi, myös toinen lampi tilan sisässä. Puusto on tasaisesti nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Kantavat maapohjat, jossa kasvupaikat vuorottelevat tuoreen ja kuivahkon välillä. Tieyhteys tulee lähelle, tai katsantotavasta riippuen jopa perille, mutta tieoikeuksia ei ole; nämä kuitenkin hankittavissa tai muuten järjesteltävissä. Tilan rajanaapurina on jätteenkäsittelylaitos.

Puuhapalsta? Sijoitus? Kumpaakin? Tai jotain muuta?
- Käy katsomassa ja päätä itse!

Metsäarvio ja tilan tarkemmat tiedot linkeistä (alleviivatut) sivun oikeasta reunasta.

Tila sijaitsee Jämsässä Haapajoenkulmalla, n. 7 km Jämsän keskustasta koilliseen.

Ajo-ohje:
(osoitepiste: Moiskalantie 551, 42100 Jämsä / koordinaattipiste 61.907227, 25.285638)

Lähtö Jämsän torin liikenneympyrästä KESKUSKATUA Juokslahden suuntaan (2 000 m)
=> Tien nimi vaihtuu, jatka suoraan MOISKALANTIETÄ (5 300 m)

Katso lähestymiskartta:
=> Olet GRK:n Metsä-Kivelän jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen tienhaarassa:
=> Käänny vasemmalle jätteenkäsittelylaitokselle, jatka oikealle kaartavan mutkan alkuun (100 m)
=> Mutkasta erkanee etuvasemmalle metsäautotie

Perillä! - Jätä autosi metsäautotien liittymään siten, että se ei millään tavoin ole jätteenkäsittelylaitokselle jatkuvan tien tiealueella, eikä haittaa sillä liikennöintiä. Tiellä on jatkuvaa raskaan kaluston liikennöintiä, ja riski niin kalusto- kuin henkilövahingoille on korostunut. Myytävällä tilalla ei ole tienkäyttöoikeutta metsäautotielle, joten älä liiku metsätiellä ajoneuvolla. Metsäautotie on hyvä ja turvallinen reitti lähestyä tilaa - käytä ensisijaisesti tätä.

Jos liittymä on jo varattu, tai haluat mieluummin pysäköidä jätteenkäsittelylaitoksen alueelle lähemmäs myytävää tilaa, niin soita laitokselle 040-8242201 (myös virka-aikojen ulkopuolella), ja tiedustele, mihin laitoksen alueella voit jättää autosi metsätilaan tutustumisen ajaksi. Vastaavasti jos muuten liikut jätteenkäsittelylaitoksen alueella tai sen kautta tilalle, niin ilmoita asiasta em. numeroon, jotta läsnäolosi osataan työturvallisuusmielessä huomioida.

Pysäköi autosi niin, ettet haittaa muita tienkäyttäjiä!

Metsänhoito:

Puusto jakautuu tasaisesti nuoreen ja varttuneeseen kuusi-sekapuustoiseen kasvatusmetsään. Kasvupaikat vuorottelevat tasaisesti tuoreen ja kuivahkon välillä, osin kuvioiden sisälläkin. Maapohjat ovat kantavia kivennäismaita.

Tila on ollut hyvässä hoidossa, eikä hoitorästejä tai metsänhoitotöitä ole tehtävänä - huolimatta nuoren metsän suhteessa suuresta osuudesta.

Mäntyjä on koko tilan alueella pystykarsittu.

Kasvupaikkojen kuivaan taittavuudesta johtuen toimenpiteissä on yleisesti suositeltavaa suosia sekapuustoisuutta. Varsinkin karummilla, kanervan osoittamilla paikoilla on syytä leikata kuusen osuutta puulajijakaumasta ja suosia mäntyä ja vähiä koivuja.

Välittömiä hakkuumahdollisuuksia tilalla ei ole.

Kuviot 7 ja 8 ovat varttuneimpia kuusikoita, jotka taloudellisesti voimaperäisellä silmällä voi katsoa uudistuskypsiksi vaikka heti, mutta joilla totunnaisen maltillisemman metsänkasvatuksen näkökulmasta on vielä pitkästi lihottavaa kasvuaikaa jäljellä.

Seuraava hakkuukierros on ajankohtainen noin 10 vuoden kuluttua, jolloin työlistalla on nuorten puustojen ensiharvennus, mahdollisesti myös mainittujen kuvioiden 7 ja 8 uudistushakkuu.

Kuvio 1 on viljavuudeltaan ja puustoltaan vaihteleva: alarinne on tavanomaisen viljavaa ja puu kasvaa, mutta ylärinne on karua, ja kituisaa kuusentarria on turhan paljon kasvatuskelpoiseen mäntyyn nähden. Aika ei kasvata kuusia ylhäällä, mutta alhaalla kyllä. Seuraavan hakkuukierroksen yhteydessä on ajankohtaista ratkaista, onko kasvatusstrategiana antaa luonnon kasvattaa sen minkä kasvattaa, vai tekeekö kuviokohtaisesti jo lopullisen ratkaisun ja lähtee alusta uudelleen. Absoluuttisesti tuotostappio ei ole suuren suuri, mutta suhteellisesti tarkasteltuna ylärinteen tuottopotentiaali ei ole tällä hetkellä täysin hyödynnetty.

Välittömät metsänhoidolliset hakkuumahdollisuudet:
Ei hakkuumahdollisuuksia

Välittömät metsänhoidolliset hoitotyöt:
Ei hoitotöitä

Mahdollisia hakkuita:
- Uudistushakkuu 1,7 ha Kuviot: 7 ja 8

Tiedossa olevat metsälakikohteet / suojellut lajit, kohteet ja alueet / käyttörajoitukset:
- Metsälakikohteet: Kyllä: Metsälaki (10 §): kuviot 3 ja 10 (lampia; Turalammi ja Kivirimmi)
- Suojellut lajit: Ei
- Suojellut kohteet: Ei
- Käyttörajoitukset: Ei

Rakennukset:

- Ei rakennuksia
- Ei rakennelmia

Maapohja:

0,2 ha

Lehtomainen kangas

4,1 ha

Tuore kangas

5,5 ha

Hintapyyntö:
45 000 € / tarjous

Tarjousaika päättyy ja tarjousten oltava perillä:
24.6.2026 klo 15.00

Tarjouksen voi jättää:
- Sähköisellä tarjouslomakkeella (alla)
- Sähköpostilla: lauri.repojarvi@mhy.fi
- Kirjeellä (osoite alla)

Kerro tarjouksessasi kaupantekovalmiutesi arvioitu ajankohta.

Mikäli tarjouksesi on ehdollinen, kerro tarjouksessasi:
- Ehdot
- Millä aikataululla ehtojen täyttyminen voi todennäköisesti tapahtua

Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset kokonaan tai osittain.

Kulut yms:

Ostajalle tulevat maksut:
- Kaupanvahvistajan palkkio (143 €)
- Varainsiirtovero (3 % kauppahinnasta)
- Lainhuudatus (172 €/kiinteistö tai Maanmittauslaitoksen voimassaolevan hinnaston mukaan)

Tiemaksu:
Ei

Kiinteistövero:
Ei

Kiinnitykset ja rasitukset:
Ei

Kaava:
Ei

Käyttöoikeudet:
Ei

Rasitteet:
Ei

Osuudet yhteisiin:
Kyllä

Metsästysvuokrasopimus:
Ei tietoa

Tuhot (myrsky-, hyönteis-, lumi-, palo-, muut)
Ei

Tie perille:
Ei

Omaa rantaviivaa:
Kyllä: Turalammi ja Kivirimmi (lampia)

Maanalaisia rakenteita (sähköjohto, vesi- ja viemäriputki, tms.):
Ei

Muut kaupan kannalta merkittävät tiedot:
Sijainti jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen vieressä
Kiinteistö on Metsä-Kivelän jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen rajanaapuri. Metsä-Kivelä on entinen kaatopaikka, jossa on käsitelty jätteitä 1970-luvulta lähtien. Alueen omistaa ja kaatopaikkatoimintaa on harjoittanut Jämsän kaupunki. Nykyisin toimintaa alueella harjoittaa GRK Suomi Oy. Kaatopaikan ja jätteenkäsittelyn mahdollisia aiempia tai nykyisiä vaikutuksia myyntikohteeseen ei millään tavoin ole selvitetty, eikä myyjä vastaa näistä miltään osin.

Kiinteistön alueella, erityisesti jätteenkäsittelyalueen puoleisessa päässä on hajanaista vanhaa pienmuoviroskaa, joka lienee tuulen mukana kulkeutunut, kun jätteenkäsittelylaitos on vielä toiminut kaatopaikkana.

Verkosta löytyviä mainintoja Metsä-Kivelän jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen hiljakkoisista vaiheista:
- GRK:n verkkosivut: Loppusijoitus- ja kiertotalousalueen kehittäminen, Jämsä
- Jämsän Seudun artikkeli 9.9.2023
- Jämsän elinvoimalautakunnan pöytäkirja 24.08.2023

Kohteen ympäristön tilaa ei muutenkaan ole millään tavoin selvitetty, eikä myyjä vastaa tästä miltään osin.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 133 §:n mukaan (linkki):
“- Se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden

- Jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan ja - - - hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää alueen tila sitä hankkiessaan, on alueen haltijan puhdistettava alueen maaperä siltä osin kuin se ei ole ilmeisen kohtuutonta

- Jollei pilaantuneen alueen haltijaa voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, kunnan on selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja puhdistettava maaperä.”

Tieoikeus
Tilalle tulee Moiskalantien suunnasta (idästä) ura ja/tai metsäautotieyhteys sekä jätteenkäsittelylaitoksen (182-437-1-158) että eteläpuoleisten tilojen (182-420-31-5 ja 182-437-1-146) kautta, ja urat kulkevat myyntikohteen alueella. Kohdetilalla ei kuitenkaan ole niihin kirjattua käyttöoikeutta, eikä Maanmittauslaitokselta saadun selvityksen mukaan ole olemassa muuta perustetta tieoikeuden olemassaololle (esim. Ojalailla 983/1976 lakkautettua ns. yhteistä tietä tms.)

Tienkäytölle ja puiden varastoimiselle on kaksi vaihtoehtoa:
1) sopiminen kertaluontoisesta korvauksesta tien-/maanomistajan (naapurit) kanssa, tai
2) tieoikeuden hankkiminen hakemalla Maanmittauslaitokselta yksityistietoimitusta, jossa määrätään tieoikeus ja kirjataan se kiinteistörekisteriin tilan käyttöoikeudeksi (JA sopimalla puiden varastointioikeudesta varastopaikalla naapurin kanssa, sekä hakemalla Maanmittauslaitokselta rasitetoimitusta, jossa määrätään varastointioikeus ja kirjataan se kiinteistörekisteriin tilan käyttöoikeudeksi).

GRK:lta saadun alustavan tiedon mukaan jätteenkäsittelylaitoksen alueella kauttakulku ja puiden varastointi on neuvoteltavissa.

Maanmittauslaitos perii yksityistietoimituksesta hinnastonsa mukaisen kustannuksen (123 €/h). Lisäksi voi tulla suoritettavaksi korvaus tieoikeudella rasitettaville maanomistajille (OLETUS: korvausta ei määrätä, tai on suhteessa pienehkö. PERUSTE: Yksityistielain 40 §:n mukaan korvausvelvollisuus määrittyy tieoikeuden määräämistä edeltävän 15 vuoden tienrakennus/-kunnostuskustannusten perusteella JA tilan käyttöyksiköt tulisivat luultavasti olemaan suhteessa pienet.).

Yksityistietoimitus Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla (linkki):
”Yksityistietoimituksen hintaan vaikuttaa yksityistietoimitukseen käytetty työaika. Keskimäärin yksityistietoimitus maksaa noin 2500 - 5000 €. Hinta vaihtelee tapauskohtaisesti. Pieni ja sovinnolla tehtävä yksityistietoimitus voi olla selvästi keskimääräistä halvempi, esimerkiksi 1000-2000 €.

Maksu jaetaan osapuolille saadun hyödyn mukaan. Esimerkiksi vain yhdelle kiinteistölle perustettavan tieoikeuden maksun maksaa oikeuden saaneen kiinteistön omistaja.”

Rasitetoimitus Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla (linkki):
”Oikeutta käyttää toisen omistamaa aluetta sanotaan käyttöoikeudeksi tai rasitteeksi. Käyttöoikeus voi olla oikeus käyttää kaivoa, vesi- tai viemärijohtoa tai pitää venettä toisen omistamalla alueella.

Käyttöoikeuden rekisteröinti on hyvä tehdä, kun olet sopinut oikeudesta toisen kiinteistönomistajan kanssa ja haluat varmistaa sopimuksen pysyvyyden. Käyttöoikeuden rekisteröinti varmistaa sen, ettei oikeus ole vain tehdyn sopimuksen varassa. Käyttöoikeus pysyy voimassa esimerkiksi silloin, kun kiinteistönomistaja vaihtuu.

Käyttöoikeudesta pitää olla sovittu kiinteistönomistajan kanssa. Oikeus on voitu sopia tietyn henkilön tai kiinteistön hyväksi.

Kiinteistön hyväksi sovittu oikeus voidaan rekisteröidä rasitetoimituksessa. Oikeus on pysyvä ja siirtyy seuraavalle omistajalle, kun kiinteistönomistaja vaihtuu.”

Hinnasto Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla (linkki):
“Maanmittaustoimitusten aikaveloitushinnat”